Solvaus - runo

Sinä ihmissuvun yksilö
Nimesi enteenä kaikuu
Riutuu tuuli sitä kantaessaan

Molemmista latvoistasi laho
Kumpi pahemmin, ei voi sanoa
Tarttuvaa silti

Juuresi homeen peittämät
Haju tainnuttava
Katseelle kamoitus

Latvasi viistää pilvet sivuun
Tappaa pesimään erehtyvät
Oksat ymmärtämättään kuristavat

Veresi kauhistus tuleville
Tulehtuneesta suonesta
Vuodat sairautta

Perintösi tuhatvuotinen taakka
Kiroavat tulevat
Itsensä

Palaa paikallesi
Ympärilles kaltaistesi
Hullujen ja riivattujen

Palaa paikallesi
Mihin kuulut
Pysy siellä

Tukahtuneita kuvia
ylivuotaneita maljoja
"En tiennyt, kuinka tyhjä maljani oli
ennen kuin se täytettiin."

Ei tiennyt,
kuinka täysi maljansa oli
ennen kuin näki sen sisällön
läikkyvän toisten maljoista yli.

Kitkettyjä kehyksiä
vuotavia haavoja.
Tihrustaa näyttöä
viissenttiä kertaa vajaa vaaksan.

Myötätuntoa
toisia poskia
vitsaa
rahanvaihtajia.

Pedagogiset taidot
vetää linjoja,
vaan ei ihmisyyteen niitä saa. 

Lehtokurpan huuto - takakansi

Tarinoita palikoista

Tieto on valtaa,

ja uskottu valhe 

on absoluuttista valtaa

Every idle moment

Every idle moment of her living hours rise the waves
without thinking any less of her, than any other human
Only she cannot resist the waves, rushing. She is
a feather, or a tablecloth of cotton. Be it a wave of musty water,
of a horrendously powerful gust of wind, she is taken easily
into depths or highs. Lungs full of water. In walks light,
in the same way, without thinking any less of her, than the
other standing beside her. Only she cannot resist, keep the
door closed. She is a open book, where waves write with
alphabet of seaweeds, winds with clouds and rain.
Lightning rips whole pages apart, without thinking any
less of her, than the other walking beside her.

Every idle moment, not thinking any less of herself,
she cannot resist.

Kenessä on hyvä onnesi?